| Chapter 137 |
1 | Baabelin virtain vierillä - siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme.
|
2 | Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme.
|
3 | Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: "Veisatkaa meille Siionin virsiä".
|
4 | Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?
|
5 | Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni.
|
6 | Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.
|
7 | Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä, kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat: "Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"
|
8 | Tytär Baabel, sinä häviön oma, autuas se, joka sinulle kostaa kaiken, minkä olet meille tehnyt!
|
9 | Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!
|